Neverwhere, Maanalainen Lontoo - Neil Gaiman

Kirjan nimi: Neverwhere, Maanalainen Lontoo

Kirjailija: Neil Gaiman

Julkaisuvuosi: 1996

Genre: Fantasia, kauhu

Tausta: Alunperin Neil Gaimanin kirjoittama kuusiosainen tv-sarja, josta hän myöhemmin kirjoitti kirjan. Romaanista on tehty myös sarjakuvaversio.

Suomen kustantaja: Otava

Suomennos: Mika Kivimäki

Kannen kuva: Jukka Murtosaari

Kirjaa minulle suositteli: Isä, kirja löytyi hänen kirjahyllystään (ja siirtyi omaani lukemisen jälkeen, heh)

Takakansiteksti:

”Siellä on kaupunki täynnä hirviöitä ja pyhimyksiä, murhaajia ja enkeleitä, puhuvia rottia, ritareita haarniskoissaan ja kalpeita mustaan samettiin pukeutuneita tyttöjä. Hylättyjen metrotunneleiden ja katakombien sokelloissa asuvat ne, jotka ovat pudonneet tavallisen maailman raoista pohjalle asti.

Richard Mayhew on menestyvä nuori mies, joka joutuu vastoin tahtoaan alapuoliseen Lontooseen. Murhaajia pakenevan tytön pelastaminen koituu hänelle kohtalokkaaksi: hänet riuhtaistaan keskelle mieletöntä seikkailua maailmaan, joka on samalla oudon tuttu ja äärimmäisen kummallinen.”

Tietoja:

Neil Gaiman (s. 1960) on yksi kulttikirjallisuuden suurista nimistä, joka tunnetaan parhaiten sandman-sarjakuvien käsikirjoittajana. Hän syntyi Englannissa, mutta asuu nykyään Yhdysvalloissa. Gaiman keräilee keskenään täsmälleen samannäköisiä mustia nahkatakkeja ja valkoisia t-paitoja, sekä kissoja ja tietokoneita. Gaiman on jo ylittänyt viidenkymmenennen vuosikymmenensä, ja myöntää yhäkin olevansa useimmiten kipeästi hiustenleikkuuoperaation tarpeessa. Gaiman on naimisissa laulaja Amanda Palmerin kanssa.

Kirjan päähenkilö on Richard Mayhew, nuori mies, joka on menossa naimisiin kihlattunsa Jessican kanssa. Richard elää normaalia elämääja on suoraan sanottuna melkein tylsä, väritön, täysin normaali. Richardin luonne kuitenkin kasvaa ja kehittyy kirjan aikana huimasti.

Door on tyttö jonka Richard pelastaa murhaajilta, hän on menettänyt koko perheensä hyökkäyksen vuoksi. Door on erittäin pienikokoinen ja laiha, mutta luonteeltaan rohkea ja terävä. Hän tekee mikä on oikein, ei mikä olisi hänen omalta kannaltaan järkevintä. Doorilla on kyky avata mikä vain ovi, tai luoda niitä tyhjiin seiniin.

Carabasin markiisi, eli de Carabas, on huijari, joka tekee kaiken vain oman etunsa nimissä – paitsi ehkä Doorin tapaukessa, nimittäin hän tuntuu oikeasti pitävän tytöstä. De Carabas tekee ihmisille palveluksia, ja pyytää noilta sitten jotain vastapalvelukseksi. Jotain, mikä yleensä on jotain paljon inhottavampaa kuin mitä hän on itse joutunut tekemään.

Hunter on nuori nainen, joka on alamaailman paras henkivartija, hänet palkataankin suojelemaan Dooria murhaajilta. Hunterin suurin unelma olisi päästä tappamaan Lontoon 'Suuri Peto', mutanttivillisika, joka majailee Maanalaisen Lontoon sokkeloissa.

Herrat Croup ja Vandemar, veljekset, ovat palkkamurhaajia ja tarinan niin sanotut ”pahikset”, he murhasivat Doorin perheen toisen tahon käskystä. Croup on pienikokoinen ja fiksu ja Vandemar todella pitkä ja hänellä on aina nälkä. Vandemar syökin lähes mitä vain. Richard kuvailee veljeksiä usein ketuksi ja sudeksi, Croup on kettu ja Vandemar susi. Veljekset tuntuvat olevan sekä sadisteja että masokisteja, mikä taitaakin heidän työhönsä sopiakin.

Enkeli Islington oli Atlantin suojelija, mutta sen tuhoutuessa hän joutui rangaistukseksi karkoitukseen maan päälle. Islington elää salissa, josta hän ei voi poistua. Islington on hyvin kaunis, hänellä on pitkä valkoinen vaate, muttei siipiä ollenkaan. Islington yrittää kaikin keinoin takaisin kotiinsa Taivaaseen, pois maan päältä, missä hän ei ole ikinä viihtynyt hetkeäkään.

Omat mielipiteet:

”...siitä tuli taas yksi näyte miten sarjakuvien ja novellien taitaja töpeksii romaanin taiteen kanssa.”

”...kirkasvärinen kuvitus nouseekin tämän albumin (sarjakuvaversion) parhaaksi anniksi.”

”Kaiken kaikkiaan sarjakuvaversiosta jää valju maku. Kolmas kertakaan ei sano todeksi, että Neverwhere olisi hyvä tarina, joka vain pitää kertoa oikealla tavalla.”

Edellä on pätkiä Jussi Ahlorthin kirja-arvostelusta Helsingin Sanomista. En voisi olla enempää eri mieltä hänen kanssaan.

Mielestäni sarjakuvan kuvitus on todella huono. Hahmot eivät näytä lainkaan Gaimanin kuvailujen mukaisilta, vaan siltä ettei kuvittaja ole edes lukenut kirjaa, vaan tehnyt kaiken täysin omalta kantiltaan. Esimerkiksi Door, jonka piti olla laiha ja melko nuori, mutta teini-ikään jo ehtinyt tyttö, näyttää isoine rintoineen täysikasvuiselta naiselta. Richardkin on jotain aivan omituista ja lisäksi värit menevät täysin omituisesti. Gaiman on selvästi tarkoittanut kirjansa tummansävyiseksi, sen oikein tuntee sitä lukiessaan. Sarjakuvien kuvittaja kuitenkin on tehnyt kuvista värikkäitä ja suureleisiä, ei yksityiskohtaisia, kuten kirja antaa olettaa. Henkilökohtaisesti minun tekisi mieli sanoa muutama valittu sana piirtäjälle.

En varmaan ikinä tule ymmärtämään mitä Ahlorth oikein yrittää sanoillaan hakea, sillä omasta mielestäni tarina on enemmän kuin mahtava, hahmot myös. Maailma on jotain uskomatonta ja ennennäkemätöntä, jotain niin salaperäistä, häikäilemätöntä ja kaunista että sitä on vaikea kuvailla – kannatan kirjan lukemista itse. Voin, ainakin melkein, luvata, ettet ole ikinä lukenut mitään tämän kaltaistakaan! Tämä on tarina, joka tavalla tai toisella kerrottuna ei voi olla muuta kuin täydellinen – jos hahmot vain pidetään sellaisina kuin ne on kerrottu.

Tämäkin on tietysti mielipideasia, mutta Jussi Ahlroth tylyttää kirjan surkeaksi suoralta kädeltä. Mielestäni edes kriitikko ei niin voi tehdä, sillä ihmisillä on erilainen maku. Yhtä kaikki koen useimmitenkin kriitikoiden sanat häiritsevän julmina, jos he eivät vain ole sattuneet pitämään kirjasta (tai elokuvasta, tai ravintolasta, tai...). Tietenkin kritisointi onkin kirjoittajan mielipiteiden kertomista, ja ne pitääkin sellaisina ottaa, mutta suoraan sanottuna tunnetut kriitikot kykenevät tuhoamaan kirjailijan uran (ei tietenkään suomalainen yhdysvaltalaisen kirjailijan, mutta uskon että kaikki kyllä ymmärsivät mitä tarkoitan).

--

Voin valehtelematta sanoa, että Neverwhere on yksi lempikirjoistani, siinä missä Gaiman on yksi lempikirjailijoistani. Yksikään hänen kirjoistaan ei ole vielä tuottanut pettymystä (ei edes tähtisumua -niminen romaani, mitä suurin osa Gaiman-faneistakaan ei osaa samalla tapaa arvostaa).

Henkilökohtaisesti rakastan Gaimanin kirjoitustyyliä, se on samaan aikaan salaperäinen ja kerronnallisesti lahjakas. Teksti ei tunnu yrittävän liikaa tai ole vaikealukuista, vaan se kuulostaa siltä kuin olisi tullut kirjailijalta yksinketaisen helposti. Samaan aikaan sanavirta tuntuu erittäin yksinkertaiselta, ja samaan aikaan se saa ajattelemaan ja miettimään, mitähän tuollakin mahdettiin tarkalleen ottaen tarkoittaa. Jokaisella lukukerralla tekstistä saa jotain uutta irti, ja ainakin minäun tekeekin mieli lukea kirjoja uudestaan vielä monen monta kertaa.

Neverwheren juoni taas, kuten jo aiemmin kehuin, on yllättävä, omaperäinen, erilainen ja samaan aikaan sekä hauska, hurja, että pelottava. Hahmot ovat ihania, niitä rakastan kirjassa erittäin suuresti. En halua tehdä liikaa paljastuksia kirjan suhteen, jotten spoilaisi lukijoilta kirjan mahtavuutta. Mutta sen voin sanoa, että ensimmäisellä lukukerralla hämmennyin ”pääpahiksesta” toden teolla! En olisi koskaan odottanut!

Rakastan Neverwheressä varsinkin sitä, miten Gaiman kuvailee erilaisia Lontoon alapuolella asuvia olentoja ja ihmisiä. Rottakansaa, viemärikansaa, lintumiestä ja vaikka mitä. Sitä millaisen maailman hän on luonut. Kirjaa lukiessa himottaa itse alkaa taas kirjottamaan jotain omaa. Myös se miten ”alamaailma” kietoutuu ”yläpuoleen” on erittäin mielenkiintoista, se miten kaikki on salaperäistä, suoraan sanottuna salaista, mutta silti tietyllä tapaa kuulostaa suoraan sanottuna järkevältä! Osaan kuvitella, että tämä Gaimanin kuvailema maailma olisi oikeasti olemassa!

Kirja on täynnä kauniita hetkiä, erikoisia ja persoonallisia hahmoja, sekä yllättäviä juonenkäänteitä.

Suosittelisin kirjaa jokaiselle, joka pitää fantasiasta, Neil Gaimanista, tai vauhdikkaista kirjoista jotka on kirjoitettu fiksusti ja nokkelasti.

https://www.booky.fi/search.php?search=neverwhere#!product_id=9789511168577

-Shinsu